Omaishoidon tuki

Laki omaishoidon tuesta tuli voimaan vuonna 2006. Laissa määritellään omaishoidon tuki kokonaisuudeksi, johon kuuluvat hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut sekä omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio, vapaa ja omaishoitoa tukevat palvelut.

Omaishoitolain 1.7.2016 voimaan tulleiden muutosten tarkoituksena on kehittää omaishoitajien vapaa- ja sijaishoitojärjestelmää ja sitä kautta tukea hoitajien jaksamista. Omaishoitosopimuksen tehneiden omaishoitajien jaksamista tuetaan myös omaishoitajien valmennuksella ja koulutuksella sekä lisäämällä omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksia.


Omaishoidon tuen hakeminen

Omaishoidon tukea haetaan hoidettavan kotikunnasta. Tarkempaa tietoa hakumenettelystä saa oman kunnan sosiaalitoimistosta. Omaishoidon tukiasioita hoitaa esimerkiksi kotipalveluohjaaja tai vanhus- tai vammaistyön sosiaalityöntekijä. Kun hakemus on tehty, omaishoidon tuesta vastaava henkilö tekee kotikäynnin hoito- ja palvelutarpeen arvioimiseksi.

Omaishoidon tukea voidaan myöntää sekä pitkä- että lyhytaikaisen hoidontarpeen perusteella silloin, kun omaisen antama hoito on hoidettavan edun mukaista ja edellytykset omaishoidon toteuttamiseksi ovat olemassa. Omaishoidon tuki ei ole ehdoton oikeus. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkioiden suuruus voivat vaihdella kuntien välillä.

Keskeisimmät myöntämiskriteerit liittyvät hoidon vaativuuteen ja sitovuuteen. Omaishoitajan on oltava hoidettavan omainen tai muu läheinen henkilö. Hoidettavan suhteen ikärajoja tuelle ei ole, vaan laki koskee niin vammaisen lapsen vanhempia kuin iäkästä vanhempaansa hoitavaa. 

Kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos (3 §):

  1. henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa;
  2. hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla;
  3. hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia;
  4. omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää;
  5. hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva; ja
  6. tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista.

Sopimus omaishoidon tuesta

Omaishoidon tuesta laaditaan omaishoitajan ja kunnan välillä sopimus, jonka liitteenä on oltava hoito- ja palvelusuunnitelma.

Omaishoitosopimuksen tulee sisältää tiedot ainakin:

  1. hoitopalkkion määrä ja maksutapa
  2. hoitajan oikeus vapaapäiviin (2 vai 3 lakisääteistä vapaapäivää kalenterikuukaudessa)
  3. vapaan järjestäminen
  4. määräaikaisen sopimuksen kesto
  5. hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä.

Omaishoitosopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevaksi. Erityisestä syystä sopimus voidaan tehdä määräaikaisena. Sopimusta voidaan tarvittaessa tarkistaa. Kunta voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden ja omaishoitaja irtisanomista seuraavan yhden kuukauden kuluttua. Sopimus voidaan kuitenkin purkaa välittömästi, jos sen jatkaminen vaarantaa hoitajan tai hoidettavan terveyden tai turvallisuuden.

Hoito- ja palvelusuunnitelma

Omaishoidon tuesta on laadittava yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelmaan tulee liittää tiedot tämän lain mukaisista hoidettavan ja hoitajan oikeuksia koskevista säännöksistä ja niiden soveltamisesta.

Lisäksi suunnitelmaan tulee kirjata ainakin:

  1. omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö
  2. muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö
  3. omaishoitajan hoitotehtävää tukevien palvelujen määrä ja sisältö
  4. miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana.

Hoitopalkkio

Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Sidonnaisuus on ympärivuorokautista, vaikka hoidettava viettää säännöllisesti osan päivästään kodin ulkopuolella tapahtuvissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, kuten esimerkiksi kuntoutuksessa tai opetuksessa.

Hoitopalkkio on aina vähintään 399,91 euroa (vuonna 2019), jos omaishoitaja on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana hoitajalle maksettava palkkio on vähintään 799,81 euroa (2019), jos hoitaja on estynyt tekemään omaa tai toisen työtä. Tällainen tilanne on esimerkiksi saattohoitotilanne tai siirtyminen hoitomuodosta toiseen. 

Kunnat päättävät omaishoidon tuen palkkioluokkien lukumäärästä ja myöntämisen kriteereistä lain sallimissa rajoissa. Perheen tulot ja varallisuus eivät vaikuta palkkion määrään. Hoitopalkkio on verotettavaa tuloa.

Hoitopalkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella (Omaishoitolaki 6 §).


Vapaapäivät

Jokaisella omaishoitosopimuksen tehneellä omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Omaishoitajalla on kuitenkin oikeus vähintään kolmeen vapaavuorokauteen kuukaudessa, jos hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Kunta voi myös järjestää omaishoitajalle enemmän vapaapäiviä kuin ns. lakisääteiset vapaapäivät sekä alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita.

Omaishoitaja voi pitää vapaapäivät kuukausittain tai kerätä niitä pidemmäksi jaksoksi. Laissa ei ole säännöksiä siitä, kuinka pitkältä ajalta hoitaja voi vapaita kerätä. Kunta ja omaishoitaja voivat myös sopia, että omaishoitaja pitää vapaansa useampana alle vuorokauden pituisena jaksona, jolloin esimerkiksi kolme kertaa kahdeksan tuntia muodostaa yhden vapaavuorokauden.

Vapaapäivien ja virkistysvapaiden pitäminen ei vähennä hoitopalkkion määrää, eli palkkio maksetaan myös näiltä päiviltä.

Vapaapäivien järjestämistavat

Omaishoitajan vapaiden järjestämiseksi on olemassa eri vaihtoehtoja kunnan palveluista riippuen. Vapaiden aikainen tilapäishoito voi tapahtua esimerkiksi kunnan hoivaosastoilla, terveyskeskusten vuodeosastoilla, palvelukodeissa, kehitysvammalaitoksissa ja joissakin kunnissa hoidettavan kotona.

Kunta voi järjestää omaishoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoitajan. Sijaisena voi toimia esimerkiksi omaishoitoperheen sukulainen tai ystävä. Kunta tekee sijaisen kanssa toimeksiantosopimuksen, joka voi olla toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen. Kunta päättää sijaisen palkkion määräytymisestä. Sijaishoito voidaan järjestää, kunhan sekä hoitaja että hoidettava hyväksyvät sen.